KATSAUS UPPALAN TALON HISTORIAAN

Jo 1500-luvulla oli useitakin isäntiä aloittelemassa 1 manttaalin tilaa, josta myöhemmin tuli talo nimeltä Uppa. Koska vanhimmat tiedot ovat kovin epävarmoja, otettiin Upan kantaisäksi Jaakko Erkinpoika Uppa.

Uppalan isännät ennen Jaakko Erkinpoika Uppaa:

Matti Jussinpoika, isäntä n. (1546) 1549 -1566.

Olli Matinpoika, isäntä n. 1567–1598. Lautamies 1578 ja 1585.
Marketta-leski, isäntä kymmenysveroluettelossa 1599.
Nisu Matinpoika, isäntä kymmenysveroluettelossa 1599.
Erkki Niileksenpoika, isäntä n. 1600–1609.
Raakel-leski, isäntä 1610–1611.
Tuomas Rasmuksenpoika, isäntä n. 1612–1641. Vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan ikä 50 vuotta.
Jaakko Erkinpoika isäntä n. 1642–1661. "Poika", isäntä jo vuoden 1637 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan.
Vuonna 1661 kirjattiin vuotuisveroluettelot ”vanhalla mallilla” isäntien nimien suhteen, isäntä Tuomas Rasmuksenpoika!
Vuoden 1662 tiedot puuttuvat.
Poika Tuomas Jaakonpoika isäntä n. 1662–1683.
Poika Matti Tuomaanpoika. Isäntä 1683 >


1. Erkki Niileksenpoika mainitaan isännäksi ainakin vuosina1600-1610 ja leski Raakel 1611. Raakel avioituu uudelleen Tuomas Rasmuksenpojan kanssa ja hänen isännyysaikanaan talon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Uppa nimisenä. Ei voida kuitenkaan todistaa, että Erkki Niileksenpoika, Raakel tai Tuomas Rasmuksenpoika olisivat uppalaista sukua.
- Upan nimen alkuperästä ei ole mitään varmaa tietoa olemassa.

2. Jaakko Erkinpoika ottaa isännyyden n. 1628. Jaakko eli yli 90-vuotiaaksi. Hän avioitui Barbro Matintyttären kanssa. Hän on ensimmäinen isäntä, jonka on voitu varmasti todentaa
- Barbron vanhemmista ei ole tietoa, vaikka monissa tutkimuksissa hänet esitellään Ilmajoen kirkkoherra Matti Stuutin tyttäreksi. Tätä ei ole kuitenkaan voitu varmistaa.
- Jaakon ja Barbron lapsista tunnetaan parhaiten vain Tuomas ja Kerttu.
- Kerttu Jaakontytär avioitui Heikki Tuomaanpojan kanssa ja asuivat monessa paikassa ennen kuin päätyivät Liikaluoman taloon Peräseinäjoelle eli Jalasjärven kappeliseurakuntaan. Sieltä heidän lapsistaan Matti ja Anna suuntasivat perheineen Isoonkyröön. Matista tuli Perttilän isäntä ja Annasta Lakarin emäntä. Heikin ja Kertun lapsista vain Marketta jäi puolisonsa Jaakko Matinpojan kanssa isännöimään Liikalan taloa Jalasjärvellä. Nämä sukuhaarat onkin jo laajemmin selvitetty, joskin sielläkin ilmenee vielä puutteita. Jaakon ja Barbron pojasta Jaakosta ei tiedä muuta kuin, että hänellä oli vaimo Liisa.

3. Tuomas Jaakonpoika poika ottaa Upan 1 manttaalin tilan isännyyden 1663 ja avioitui Kaarina Joosepintyttären kanssa. Kaarinankaan vanhemmista ei ole mitään tietoa.
- Tuomaan perhe oli varsin valistunutta, koska antoivat opiskelumahdollisuuden peräti kahdelle pojalleen Johannekselle ja Henrikille, joista molemmista tuli kirkkoherroja. Opiskelijoilla oli tapana ottaa vierasperäinen nimi ja Upan pojat kekseliäinä muodostivat sukunimensä Seinäjoesta, omasta kotikylästään ollen Seinäjokinen eli Wegelius.
- Talon isännyys siirtyi Tuomakselta vanhimmalle pojalle Matille, joka avioitui ensin Liisa Yrjänäntyttären kanssa ja leskeksi jäätyään Elisabet Simontyttären kanssa. Tuomas yritti ja onnistuikin varsin hyvin turvaamaan kaikkien 9 lapsensa tulevaisuuden, avustamalla tilojen hankinnoissa, joka naimakaupoilla tai pienellä kyynärpäätaktiikalla ja valppaudella.
- Lapsista Jooseppi onnistui hankkimaan Kurikan Skyttälän, Jaakko Ylistaron Marttalan, Valentin Ilmajoelta Ilomäen ja Rannan, Erkki Latva-Nikkolan ja Liisa Hyövältin. Henrikin vaimo Agneta Peldan sai perintönä Luhtaselan.

4. Matti Tuomaanpoika sai Uppalan isännyyden 1683 ja hänelle syntyi ensimmäisestä avioliitosta 9 lasta ja toisesta 5.
- 1 pso Liisa Yrjänäntytär Ilmajoen Seppälästä
- 2 pso Elisabet Simontytär Luopajärvi, Jalasjärveltä
- Matin lapsista suurin osa eli Ilmajoella, joten Ilmajoen osuus Upan suvun jälkeläisten määrästä sijoittuu juuri Ilmajoelle, kun Tuomaksenkin lapsista peräti neljän jälkeläiset vaikuttavat Ilmajoelle yhä tänäänkin moninkertaisina uppalaisina.
- Matin vanhimmasta pojasta Jaakosta tuli seuraava isäntä 1709 aina vuoteen 1753 saakka. Ongelmitta ei sujunut Matin ja poika Jaakonkaan elämä, vaan isä julisti jo välillä poikansa perinnöttömäksikin, riitaa oli mm. äidin perinnöstä, joka oli edelleen isän hallussa, ja isä oli uudessa avioissa Elisabet Simontytär Luopajärven kanssa.

5. Jaakko Matinpoika
- isäntä vuodesta 1709
- Kaarina Jaakontytär Latva-Nikkolan kanssa.
- Erkki Tuomaanpoika Upan, sittemmin Latva-Nikkolan vaimo Valpuri ja Jaakko Matinpojan Upan vaimo olivat sisaruksia.
- Jaakon perheeseen syntyi peräti 19 lasta.
- Jaakko joutui kokemaan kovia isonvihan aikana. Venäläiset ottivat hänet vangiksi, hänet vietiin Vähäkyröön, jossa pidettiin 6 viikkoa. Venäläiset epäilivät häntä sissiksi ja he kiduttivat häntä pitämällä ruoatta ja hakkasivat pampuilla. Tästä Jaakolle jäi elinikäiset arvet niin sieluun kuin ruumiiseenkin.
- Toimi lisäksi lautamiehenä. Jaakko lähetti koulunpenkille poikansa Petruksen, joka toimi kappalaisena Haapavedellä ja käytti nimeä Wegelius.
- Taavetti pojalle yritettiin vallata Hallilan tila, mutta epäonnistuttiin ja Taavetti muutti perheineen Mustasaareen.
- Mustasaareen avioitui myöskin Jaakon veli Jooseppi Matinpoika ja hänestä tuli Påfsin isäntä.

6. Matti Jaakonpoika isäntä Ala-Upassa 1753-
- Lautamies
- 1 pso Katariina Kallentytär Hannuksela - 14 lasta
- 2 pso Elisabet Martintytär Latikka - 1 lapsi
- Katariina Kallentytär Hannuksela oli Lithoviuksen tyttärentytär ja hyvin arvovaltainen. Liekö tästä seurannut pientä luokkataistelua, koska käräjillä käytiin herjausjuttua, jossa Jaakko oli haukkunut miniäänsä ja Matin perhe muutti pois Upasta toiseen taloon, jota isä ei hyväksynyt, koska Jaakko ei mielestään ollut hankalampi kuin mitä pojan vaimon edesottamukset olisivat ansainneet, täten Jaakko halusi tehdä Matin perinnöttömäksi. Matti taas puolustautui, ettei vaihtoehtoa ollut isän kovan käytöksen vuoksi ja toisaalta miniä moitti appeaan Jaakkoa ja anoppiaan Kaarinaa rahvaasta käytöksestä ja juopottelusta ja sapatin rikkomisesta. Kyse oli lähinnä siitä, että anoppi ja miniä eivät tulleet keskenään toimeen.
- Jaakko perui myöhemmin päätöksensä ja asia oli käräjillä 1752 siten, että talo jaettiin kahtia. Jaakolle talon jakaminen ei ollut helppo ratkaisu, mutta katsoi tilan olevan niin suuri, että jako on mahdollinen.
- Matille tuli Ala-Uppa ja Simonille Yli-Uppa.

Jaakko ja Kaarina asuivat Simon perheen taloudessa Yli-Upassa, jossa rauha säilyi paremmin. Simon vaimo oli Maria Simontytär Ekroth, sotilaan tytär. Simon kerrotaan kuitenkin olleen varsin tulinen sielu. Simon oli vaikea saada esim. palveluskuntaa luonteensa vuoksi. Lisäksi veljekset Simo ja Matti ottivat yhteen moneen kertaan niityistä ym. asioista, taidettiin käydä oikein käsirysääkin.

Ala-Upan Matti Jaakonpojalle ja Katariinalle syntyi 14 lasta ja Matin toisesta aviosta Elisabet Matintintytär Latikan kanssa yksi lapsi. Matti toimi myös lautamiehenä. Ensimmäisestä aviosta vain yksi poika Iisakki jäi eloon ja hänestä tulikin Ala-Upan uusi isäntä. Toisen avioliiton poika Elias kouluttautui sepäksi ja otti nimekseen Wegelius.

7. Iisakki Matinpoika Ala-Uppa
- Isäntä Ala-Upassa vuodesta 1771
- 1 pso Maria Jaakontytär Seinäjoen Ala-Marttilasta. Ensimmäisestä aviosta eloon jäi ainoastaan kolme tytärtä. Heistä keskimmäiselle tyttärelle Annalle erotettiin Keski-Upan tila.
- 2 pso Kaisa Joosepintytär Yli-Marttilasta, tästä aviosta syntyi poika Matti, josta tulikin Ala-Upan uusi isäntä.

8. Matti Iisakinpoika Ala-Uppa-Yli-Uppa
- 17/48 manttaalin tila
- Isäntä vuodesta 1795
- Lautamies
- Vuoden 1806 rippikirjoissa talon nimi muuttuu Yli-Upaksi.
- 1 pso Susanna Matintytär Ala-Marttilan kanssa syntyi 15 lasta
- 2 pso Kaisa Matintytär Laiturin kanssa oli lapseton. Hänen isännyytensä aikana Ala-Upasta tuleekin Yli-Uppa, johtuen kaiketi siitä, että Simon Yli-Upan asumuksia siirrettiin Törnävän suuntaan, joten talojen sijainti muuttui ristikkäiseksi. Matin taloa on tiettävästi nimitetty yleisemmin pelkäksi Upaksi tai Uppalaksi. Matin jälkeen talo taas jaetaan poikien Iisakin ja Aleksanterin kesken.

9. Iisakki Matinpoika
- Isäntä Yli-Upassa, lienee käyttänyt kuitenkin Ala-Uppa nimeä jatkossakin.
- Maria Kristiina Mikintyttären Hallilan kanssa ja perheeseen syntyi 9 lasta.
- Viimeisin lapsista syntyi kuukautta ennen isän kuolemaa 1847 ja vanhin lapsista oli tuolloin 16-vuotias.
- Keuhkotauti riehui tuohon aikaan Upan taloissa ja torpissa kaataen miestä kuin sodassa konsanaan. Koska Iisakki sairasti keuhkotautia, hän tiesi loppunsa lähenevän ja tiesi myös sen, että vanhin lapsi olisi alaikäinen jatkamaan talonpitoa, joten hän päätti myydä vuotta ennen kuolemaansa eli 1846 17/96 manttaalin tilansa Herman Björkqvistille.

Herman Björkqvist
- tilan koko 17/96 manttaalia
- pso Maria Juhontytär Pajuluoma. Maria oli Iisakki Upan pojanpojan tytär. Iisakki Jaakonpoika Uppa perusti Pajuluoman uudistilan Törnävän pappilan seudulle ja pappila onkin alkujaan Pajuluoman maalla. Toisin sanoen tila säilyi edelleen Upan suvulla. Taloa kutsuttiin myös nimellä Nikkari.
- Toimi aluksi ruukin kirvesmiehenä
- Törnävän kirkon rakennusmestari
- Seinäjoen seurakunnan ensimmäinen kirkkoväärti Herman Hermanninpoika Björkqvist jatkoi isänsä jalanjäljillä tilan hoitoa.
- Pso Sanna Kaisa Katila, kuului Upan sukuun.
- Perheeseen syntyi 10 lasta ja vain neljä jatkoi sukua.
- Uppalan kartanon seinässä komeilee Hermanni Björkqvistin puumerkki HB. Herman kuoli 1915. Hermanni oli vielä elossa, kun Uppalan talo päätettiin siirtää jokirannasta ylemmäksi mäelle vuonna 1912, koska lääkärin mukaan keuhkotauti pesi liian lähellä jokirantaa. Taloa isännöi Hermannin kuolemaan jälkeen vävy Arvid Tala sekä 1913 avioitunut Kustaa Björkqvist. Koska taloon oli muuttamassa kaksi perhettä, päätettiin taloa suurentaa ja tuolloin taloon rakennettiin molempiin päihin kolmio-osat. Talon keskiosa oli siirretty osuus ja joidenkin lähteiden mukaan 1700-luvun lopulta tai 1800- luvun alusta.
- Talo sijaitsi pääty jokeen päin aivan Seinäjoen tyttölyseon eli nykyisen lukion välittömässä läheisyydessä ja siirrettiin nykyiselle paikalle 1912. Kustaa Björkqvist kuoli jo 34-vuotiaana ja hänen leskensä osuuden lunasti Arvid Juhonpoika Tala.
- Arvid kuoli vuonna 1939 ja hänen jälkeensä taloa on isännöinyt Juho eli Jussi Tala aina kuolemaansa vuoteen 1999 saakka.

Jussi Tala
- pso Annikki Luoma, Elias Wegeliuksen jälkeläinen.
- Maanviljelijä
- Seinäjoen seurakunnan taloudenhoitaja
- Herastuomari
- Lapuanliikkeen johtohahmo
- Seinäjoki seuran varapuheenjohtaja
- Lahjoitti Törnävän kirkon tapuliin uuden pronssikellon vuonna 1996
- Jussin ja Annikin jälkeläiset ovatkin jo nelinkertaisia uppalaisia. Perikunta myi tilukset rakennusliike Kontelle, joka puolestaan suostui myymään talon ja pihapiireineen Luukon perheyritykselle. Miten onnellisesti sitten kävikään, kun selvisi, että uudet omistajathan ovat juuri sitä sukuhaaraa, joka aikoinaan myi talon Björkqvisteille, toisin sanoen ympyrä sulkeutui.

Uppalan kartanoa pyörittävä restonomi Anu Luukko on peräti kaksinkertainen Matti Iisakinpojan tyttären Albertiina Ala-Upan jälkeläinen. Näin suku jatkaa eloaan Uppalan kartanossa ja kaikilla on mahdollisuus käydä tunnustelemassa maata ja historian havinaa Uppalan mailla.

Pirjo Hynninen