UPAN HISTORIAA

Upan nimen alkuperästä ei ole mitään varmaa tietoa, mutta samaa nimeä esiintyy muuallakin Suomessa. Upasta käytettiin myös nimeä Uppala. On myös arvailtu nimen tulleen sanasta Uppå eli yläjoki tai ylempänä oleva paikka, eli Uppa oli Seinäjoen varrella ylempänä kuin muut talot. Teuvan Upalla ja Seinäjoen Upalla ei ainakaan toistaiseksi ole havaittu samoja sukujuuria. Myös Lapualla on esiintynyt Uppa nimi.

Upan alkuvaiheita voudintileistä, sakkoluetteloista ja käräjäpöytäkirjoista ovat selvitelleet Markku Pihlajaniemi ja Tapio Piirto. Kaikkea saatavilla olevaa alkuperäismateriaalia ei ole vielä läpikäyty, joten toivoa tietojen tarkentumisen suhteen on olemassa.

Seinäjoen Upasta tiedetään tällä hetkellä seuraavaa.

Ensimmäiset Uppaa koskevat tiedot ovat löydettävissä vuoden 1546 kymmenysveroluettelosta, isännäksi mainitaan tuolloin Matti Jussinpoika.Talojen nimet kirjataan veroluetteloihin vasta 1600-luvun puolivälistä lähtien, joten tietoa siitä millä nimellä Matin isännöimää taloa kutsuttiin ei ole.

Matti isännöi taloaan vuoteen 1562, vuoden 1563 kymmenysveroluettelon mukaan isäntä on nimeltään Olli Matinpoika, joka isännöi taloa seuraavat 35 vuotta. Vuonna 1600 talo saa uuden isännän, Erkki Niileksenpojan. Erkki Niileksenpojan alkuperästä ei ole toistaiseksi saatu selvyyttä, Erkki isännöi taloa vuoteen 1610 asti.

Vuonna 1611 isännäksi kirjataan leski Raakel.1620-luvulla taloa isännöi Tuomas Rasmuksenpoika, hänen jälkeensä Jaakko Erkinpoika ( Uppa suvun kantaisä), joka mainitaan vuoden 1627 ruotuluettelossa Tuomas Rasmuksenpojan poikana, kirjauksen täytynee tarkoittaa poikapuolta. Edellinen antaisi aihetta olettaa Jaakko Erkinpojan isän olleen 1600-1610 taloa isännöineen Erkki Niileksenpojan, äidin Raakelin, joka leskeksi jäätyään avioitui Tuomas Rasmuksenpojan kanssa. Mutta vain olettaa, sopivat ajat ja isännimet eivät riitä perusteeksi, joten toistaiseksi "virallista" tietoa Jaakko Erkinpojan vanhemmista, tai miten hän talon sai haltuunsa ei ole.

Uppa nimen esiintymisestä on tähän mennessä löydetty varhaisin merkintä Lapuan käräjiltä 3. huhtikuuta 1629, seinäjokiselle Tuomas Upalle osaveljineen tuomittiin silloin riidanalainen kaskimaa. Tämäkään tieto ei kuitenkaan tuo tarkempaa selvyyttä Upan alkuvaiheisiin, toiko mainittu Tuomas Uppa, eli Tuomas Rasmuksenpoika, tullessaan talolle nimen, vai oliko talolla nimi Uppa jo Tuomaksen tullessa isännäksi? Jaakko Erkinpoika isännöi taloa noin 1660-luvun alkuun ja luovutti vuonna 1678 testamentilla puolisonsa Barbro Matintyttären suostumuksella talon pojalleen Tuomas Jaakonpojalle. Heidän tyttärestään Kertusta tuli Peräseinäjoen Liikaluoman emäntä. Jaakko avioitui katoaa perheineen jonnekin.

Jaakon isännyyden aikana Seinäjoen kylässä oli nokkia 11, taloja 4. Hänen elinaikaan ryhdyttiin pitämään myöskin luetteloa syntyneistä, kuolleista, vihityistä ja Seinäjoen kylä kuului Ilmajoen kappelikuntaan ja Ilmajoella käytiin kirkossakin. Uppa oli tuolloin yhden manttaalin tila. Tuomas Jaakonpojalla ja hänen puolisollaan Kaarina Joosepintyttärellä oli yhdeksän lasta ja heistä kahdeksalla on jälkeläisiä. Miten Kaarina Joosepintytär osasikin hoitaa lapsensa niin hyvin, että kaikki lapset selviytyivät aikuisikään. Ainoastaan Maria Tuomaksentyttären vaiheet ovat tuntemattomat, hän oli kuitenkin vielä vuonna 1683 veljensä Matti Tuomaanpojan isännöimässä Upassa.

Tuomas ja Kaarina olivat muutenkin esimerkillisiä kouluttaessaan peräti kaksi poikaansa papeiksi. Tuomas kuoli talvella 1695. Hänen poikansa Matti jatkoi talon isännyyttä, Johannes toimi mm. kirkkoherrana Tyrväällä, Henrik toimi pappina Ilmajoella ja Torniossa, Valentin oli Ilomäen ja Rannan isäntänä Ilmajoella, Erkki Ilmajoen Latva-Nikkolan isäntänä, Liisasta tuli Hyövältin emäntä ja Jaakosta Ylistaron Marttalan isäntä. Jooseppi Tuomaanpoika ryhtyi isännöimään Skytän taloa Kurikassa.