Seinäjokea ja Uppaa 1635-1675

Vuosilta 1635–1675 on säilynyt yli 70 erilaista Etelä-Pohjanmaata koskevaa veroluetteloa: Pohjanmaan eteläisen voutikunnan maakirjoja (vuotuisveroluetteloja), Vaasan läänin tilikirjojen vuotuisveroluetteloja, kymmenysveroluetteloja, henkiveroluetteloja, veronvähennysluetteloja sekä vielä Länsipohjan läänin kirjauksiin sisältyviä henkikirjoja. Veroluettelojen lisäksi talojen haltijat löytyvät kirjattuina myös kymmenkuntaan hajavuosien Pohjanmaan rykmentin ruotu- ja väenottoluetteloon. Tietoa siis löytyy, ikävä kyllä sitä voi vain harvoin käyttää sellaisenaan talojen kulloistenkin haltijoiden määrittelemisessä. Kirjaukset talojen haltijoista ovat eri luetteloissa keskenään ristiriitaisia, tietoja joutuu tulkitsemaan, ja tulkinnoistahan voidaan sitten kiistellä loputtomiin. Lähteiden määrään ja niiden tutkimiseen käytettyyn aikaan nähden sukututkimusta hyödyntävät tutkimustulokset jäävät yleensä kovin vähäisiksi.

Uppaa hallitsivat eri luettelojen mukaan:

Vuotuisvero

Henkivero

Kymmenysvero

Ruotu- ja väenotto

Tuomas Rasmuksenpoika

1635–1668

1635–1642

1635–1647

1643–1644

Jaakko Erkinpoika

1669, 1671

1644–1660, 1669

1649, 1651

1637–1642, 1646–1655

Tuomas Jaakonpoika

1671–1675

1663–1667, 1671–1675

1675

 

 

Vuonna 1657 Jaakko Erkinpojalle kirjattiin henkikirjaan tytär. Kirjausvuosi tarkoittaa sitä, että Erkillä täytyi olla viimeistään vuonna 1642 syntynyt tytär1. Tiedossa olevan tyttären, Kertun, syntymävuoden on kuitenkin arveltu olleen 1647, koska kuoliniäksi on vuonna 1717 kirjattu 70 vuotta. Oliko Erkillä kaksi tytärtä? Vai onko Kertun kuolinikä sittenkään 70 vuotta?

Ilmajoen kirkonkirjat, kuolleet ja haudatut vuonna 1717 (mf. IK 415):

image002.gif

Gertru Jacobzdr. Lijkal(uoma). Kuoliniäksi taitaa sittenkin olla kirjattu 78 eikä 70 vuotta, jolloin Kerttu olisikin syntynyt jo vuonna 1639. Vuonna 1717 kirjattu kuolinikä ei toki välttämättä ole todellinen, pikemminkin suuntaa-antava. Kertun syntymävuotta olisi ehkä kuitenkin aiheellista varhentaa muutamalla vuodella, vuonna 1642 syntyneenä ikää olisi ollut jo vuonna 1657 riittävästi tullakseen kirjatuksi henkikirjaan.

Henkikirjoihin kirjattiin talossa asuvien henkilöiden lukumäärä, isäntä, emäntä, pojat, tyttäret, vävyt, pojanvaimot, rengit, piiat, sotilaan vaimot ja itselliset. Seuraavasta taulukosta palvelusväki, sotilaan vaimot ja itselliset on jätetty pois, mukana ovat vain isännät perheineen.

Uppa henkikirjoissa 1663–1671

Vuosi

Veronmaksaja

Isäntä

Vaimo

Poika

Tytär

Vävy

Pojanvaimo

1663

Tuomas Jaakonpoika

1

1

1

 

 

1

1664

Tuomas Jaakonpoika

1

1

1

1

 

1

1665

Tuomas Jaakonpoika

1

1

 

1

 

1

1667

Tuomas Jaakonpoika

1

1

 

1

 

 

1669

Jaakko Erkinpoika

1

1

1

 

 

1

1671

Tuomas Jaakonpoika

1

1

 

 

 

 

Kirjaukset hämmentävät. Tuomas Jaakonpojan vanhimpien lastenhan piti olla syntynyt 1650 / 1660 -lukujen vaihteessa, henkikirjan mukaan Tuomaksella oli kuitenkin jo vuonna 1663 poika, joka oli naimisissa. Mahdotonta. Vastaavia tapauksia on myös muissa taloissa, veronmaksajia, joille on kirjattu lapsia, vaikka myöhäisempien kirkonkirjojen perusteella lapset olivat syntyneet 1660-luvulla. Miten siis veroluettelojen ”mahdottomat” kirjaukset tulisi tulkita?

Kirjaukset perheestä saattavat olla joinakin vuosina tehty isään Jaakko Erkinpoikaan nähden, vaikkakin Tuomas Jaakonpoika kirjattiin veronmaksajaksi. Tätä tukisi myös se, että Jaakko Erkinpoika kirjattiin veronmaksajaksi vuonna 1669. Tai sitten vuoden 1669 isännän kirjaus on muuten vain ”vanhasta muistista” tehty. Jaakko Erkinpoikahan oli syntynyt n. 1595–1599, iältään vuonna 1663 jo yli 63-vuotias, jota verotettiin vain siinä tapauksessa että isännöi vielä taloa1. Miksi olisi maksettu turhaan henkiveroa Jaakosta ja ehkä myös vaimosta Barbrosta?

Toinen vaihtoehto on se, että Tuomas Jaakonpoika kirjattiin oikein talon isännäksi vuotta 1669 lukunottamatta. Henkiveroluettelossa ei ole sarakkeita isännän veljille tai sisarille, eikä talossa ollut esim. vuonna 1663 piikoja, renkejä eikä itsellisiä. Joten kirjaukset Tuomaksen pojasta vaimoineen ja tyttärestä saattaisivatkin tarkoittaa veljeä Jaakko Jaakonpoikaa ja tämän vaimoa Liisa Jaakontytärtä sekä sisarta Kerttu Jaakontytärtä?

 

Upan isännät

Jaakko Erkinpoika kirjattiin talon haltijaksi ruotu- ja väenottoluetteloihoin ensimmäisen kerran jo vuonna 16292, vuotuisveroluetteloihin 40 vuotta myöhemmin vuonna 1669. Vuotuisveroluettelojen mukaan Jaakko hallitsi taloa ensimmäisen kerran vasta kuusi vuotta sen jälkeen kun hän henkiveroluettelojen mukaan oli jo jättänyt isännyyden pojalleen Tuomakselle. Kenet siis kirjata, ja minä vuosina, talon isännäksi?

Jos eri luettelojen antamat tiedot asetetaan järjestykseen siitä mikä niistä antaa mahdollisesti tarkimman tiedon talon haltijasta, tarkimpana voinee pitää ruotu- ja väenottoluetteloja, sitten henkiveroluetteloja, kymmenysveroluetteloja ja viimeisenä vuotuisveroluetteloja. Tällä painotuksella Upan haltijoina voidaan pitää Jaakko Erkinpoikaa n. 1629–1660 ja Tuomas Jaakonpoikaa n. 1663–1675. Vuosilta 1661 ja 1662 ei ole säilynyt henki- tai kymmenysveroluetteloja, joista isännyyden vaihdos voisi tarkentua.

 

Ilmajoen Seinäjoenkylä

Vuoden 1653 henkikirjaan on poikkeuksellisesti kirjattu veronmaksajan nimien lisäksi myös talojen nimet.

1    Matz Jacobsson

3/4 Grels Jörensson      Martila

1    Matz Brusiusson

1    Jacob Erichsson     Uppala

1/3 Jacob Larsson        Leppälä

 

Ei Jouppi, Jouppila ja Marttila vaan kolme Marttilaa. Viittaako tuo kenties asutushistoriaan? Yhdestä Marttilasta jakaantumisien kautta kolme taloa? Martti Pentinpoika isännöi Marttilaa vuoteen 15692. Klemetti Pietarinpoika isännöi vuoteen 1566 taloa, joka sitten jaettiin kahtia, Joupiksi ja Jouppilaksi2. Jos Martin ja Klemetin talot oli jo aiemmin jaettu samasta talosta se Martti, joka antoi talolle / taloille nimen, tuskin oli 1500-luvun puolivälin Martti Pentinpoika. Ensimmäinen Martti olisi asunut paikalla ehkä jo pari sukupolvea aikaisemmin?

Seinäjoki vuoden 1661 maakirjassa (LT 9141, Mf. ES 2469).

image005.gif

SeinäJochi

Jacob Erichsson         1 Giästgifware

Oluf Stafansson         1

Tåmas Rassmusson     1

Grelss Jöransson       3/4

Jacob Larsson          1/3

Oluf Laitinen            1/4

Hindrich Olufsson      1/4

Seinäjokisiksi kirjattiin myös kaksi taloa Virtain Kurjenkylästä ja yksi talo Peräseinäjoelta.

Jaakko Erkinpoika, 1 manttaalin talo, kestikievari (Jouppi).

Olli Tapaninpoika, 1 manttaalin talo (Marttila).

Tuomas Rasmuksenpoika, 1 manttaalin talo (Uppa).

Kreko Yrjänänpoika, 3/4 manttaalin talo (Jouppila).

Jaakko Laurinpoika, 3/4 manttaalin talo (Kurjenkylän Leppälä).

Olli Laitinen, 1/4 manttaalin talo (Kurjenkylän Kurki).

Heikki Ollinpoika, 1/4 manttaalin talo (Peräseinäjoen Kihniä).

Jouppilaa lukuunottamatta talojen haltijat eivät ole maakirjassa ajan tasalla. Käyttäen samaa eri veroluettelojen painoarvoa kuin Upassakin (katso edellä Upan isännät), talojaan isännöivät:

 

Jouppi

Jaakko Erkinpoika 1635–1641.

Matti Jaakonpoika 1642–1658. Poika, isäntä jo vuosien 1637–1640 ruotu- ja väenottoluettelojen mukaan

Lauri Matinpoika 1659–1675. Poika. Vaimo Brita Pentintytär.

Kestikievari ja postitalo. 1 manttaalin verotalo ja kestikievari vuoden 1675 vuotuisveroluettelossa.

 

Jouppila

Yrjänä Jaakonpoika 1635–1636.

Kreko Yrjänänpoika 1637–1669. Ikä vuoden 1638 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan 36 vuotta. II-puoliso Anna Yrjänäntytär.

Mikki Krekonpoika 1671–1675. Vaimo Agda Yrjänäntytär.

3/4 manttaalin verotalo vuoden 1675 vuotuisveroluettelossa.

 

Marttila

Tuomas Prusinpoika 1635–1638. Ikä vuoden 1638 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan 44 vuotta.

Matti Prusinpoika 1639–1660. Edellisen isännän veli, ikä vuoden 1640 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan 50 vuotta.

Prusi Matinpoika 1643–1646. Isäntä edellisen / seuraavan kanssa.

Olli Tapaninpoika 1648–1649. Isäntä edellisten kanssa.

Knuutti Matinpoika 1663–1675. Vaimo Elin Tapanintytär.

1 manttaalin kruununtalo vuoden 1675 vuotuisveroluettelossa.

Marttila on kirjattu osittain autioksi vuosina 1642–1649. Vuoden 1675 Ilmajoen talvikäräjien (Markku Pihlajaniemen arkisto) mukaan Olli Tapaninpoika oli Alavudelta. Olli Tapaninpoika on kirjattu Alavuden Jääskän isännäksi 1644–1673. Vuosina 1648–1649 ja 1653 Jääskää isännöi yhdessä Olli Tapaninpojan kanssa Matti Prusinpoika. Marttilan ja Jääskän vaiheet näyttäisivät kietoutuvan jollakin tavalla yhteen.

 

Hallinmaa eli Hallila

Sipi Yrjänänpoika 1670–1674. Vaimo Liisa Jaakontytär.

Sipin asuminen Hallilassa jäi lyhyeksi, Hallila jäi autioksi. Vuonna 1675 Sipi on jo kirjattu Ilmajoen Kokkolankylän Raskulan isännäksi.

Hallilasta tietoa myös Porstuakirjastossa.

http://www.porstuakirjastot.fi/files/409/seinajoen_rakennuskulttuuria_heikkila.htm

 

Seinäjoen kestikievari

Tieto siitä, että Uppa oli myös kestikievaritalo, tuntuu elävän sitkeästi. Väärän tiedon lähteenä on ilmeisesti Suomen asutuksen yleisluettelo. SAY:ssa on esim. nimetty Tuomas Rasmuksenpojan / Matti Jaakonpojan vuonna 1654 isännöimä talo Marttilaksi ja Matti Jaakonpoika kestikievariksi.

 

SAY 1660-luvun alku (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65004. Luettu 31.1.2010)

image007.gif

Seinäjoki

Uppa

Jacob Erichss. 1 m., giästgif. (maakirjojen kirjauksista).

Thomas Jacobss. (henkikirjojen kirjauksista).

Tuomas Jaakonpoika on kyllä sijoitettu oikeaan taloon, mutta Jaakko Erkinpoika kuuluisi Jouppiin.

Tuomas Rasmuksenpoika, joka isännöi maakirjojen mukaan Uppaa, on SAY:ssa sijoitettu Marttilaan, kysymysmerkillä varustettuna tosin.

SAY:n mukaan Jouppia (kysymysmerkillä) isännöivät Olli Tapaninpoika / Lauri Matinpoika. Vuoden 1669 kirjauksissa Lauri Matinpoika on kestikievari. SAY:n tekijä tai siihen myöhemmin korjauksia tehnyt ei kuitenkaan ole tiennyt talon nimeä.

Vaikka SAY on epävarma siitä kuka isännöi ja mitä taloa, vuoden 1661 kirjaus, Uppa / Jaakko Erkinpoika / kestikievari, on otettu varmana tietona.

Veroluetteloissa talot, tai paremminkin veronmaksajat, on yleensä kirjattu siinä järjestyksessä missä he maantieteellisesti katsoen asuivat. Poikkeuksen tekevät muutamien vuosien maakirjat, niissä veronmaksajat on koko Ilmajoen pitäjän osalta järjestetty manttaaliluvun mukaan. Kirjaukset alkavat Päntäneeltä ja päättyvät Alavudelle. Talot ovat järjestyksessä myös kylien osalta. Seinäjoen ensimmäinen kirjaus on talosta, joka oli lähimpänä Ilmajokea eli Joupista. Vuoden 1661 maakirjan kirjattu Seinäjoen ensimmäinen veronmaksaja, Jacob Erichsson Giästgifware, kirjattiin siis Joupin talosta.

Viitteet

1) Vuonna 1652 nostettiin verovelvollisuuden alaikäraja 15 vuoteen ja yläikärajaksi määrättiin 63 vuotta. Vuodesta 1655 lähtien joutuivat kuitenkin yli 63 vuotiaat talonisännät verovelvollisiksi. 1650-luvulla voimaan tulleet ikärajat säilyivät sen jälkeen muuttumattomina kaksi vuosisataa, koko Ruotsin vallan ajan ja pitkään autonomian ajalla. Eljas Orrman. Henkikirjat henkilöhistoriallisena lähteenä. http://www.genealogia.fi/genos/51/51_1.htm Luettu 28.1.2010.

2) Tapio Piirto. Seinäjokea ja Uppaa 1500-luvulta 1600-luvun alkuvuosikymmenille. Uppalaanen sukulehti 3.

Muut lähteet

Etelä-Pohjanmaata koskevat tiedot niteistä LT 9097–LT 9166. Mikrofilmit ES 2467–2469, 2471–2473, LT 1104–1110, 1143, 1185, 1187, 1506–1508, 1515, OS 95, 95a, 96–98.

Länsipohjan läänin henkikirjat. Mikrofilmit CD992, 994, 995. Digitoituina kuvina Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry:n nettisivuilla.

Pohjanmaan rykmentin ruotu- ja väenottoluettelot. Mikrofilmit WA 773–774. Ruotsin sota-arkisto, RSA 1638:2, kuvannut Esa Tuuri.

Ilmajoen kirkonkirjat.

Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY). Kansallisarkiston digitaaliarkisto.