Uutisarkisto


Tiedote 3.10.2011

Kuluneen toimintavuoden 2011 aikana sukuseura on osallistunut Seinäjoen sukututkimusmessuille, josta on kuvia kuvagalleriassa.

Myös vuosittainen jäsenlehti Uppalaasen numero 7 ilmestyi asultaan uudistuneena.

 

Uppalaanen on ilmestynyt

06.04.2010 - Sukuseuran lehti Uppalaanen on ilmestynyt. Kiitokset!

 

Sukujuhla Uppalassa 5.9.2009

08.09.2009 - Seinäjoen Uppa-sukuseura vietti kolmatta sukujuhlaansa iloisissa merkeissä uudistuneessa Uppalassa Seinäjoella.

Vieraita oli talo täynnä ja erityisesti perehdyimme Upan talon historiaan. Kuulimme myös Matti Nikkolan värikkäästä elämästä.

Kiitos kaikille, te teitte juhlan!

Upan laaja suku palaa juurilleen Uppalan kartanoon Seinäjoelle

23.06.2009 - Upan suku palaa juurilleen kokoontumalla ensimmäisten joukossa juhlistamaan Uppalan kartanon remontin valmistumista ja uuden toiminnan alkamista. Upan sukuseura kokoontuu sukujuhlaansa 5.9.2009 kolmatta kertaa.

Seinäjoen Uppa-sukuseura perustettiin vuonna 2003 luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta sukuun kuuluvien keskuudessa, keräämään ja kokoamaan tietoa suvun vaiheista ja tiedottamaan siitä suvun jäsenille. Upan sukuun kuuluu runsaasti jalasjärveläisiä, ilmajokelaisia, seinäjokelaisia, nurmolaisia, kurikkalaisia, kauhajokelaisia sekä muiden lähiympäristön kuntien asukkaita. Uppalaisia on levinnyt myös ympäri Suomenmaan ja ulkomaita myöten.

Monetkaan suvun jäsenistä eivät ole koskaan vierailleet sukunsa talossa Uppalassa, joka on säilynyt samalla suvulle jo yli 400 vuotta. Uppalan talon keskiosa on peräisin jo 1700-luvun loppupuolelta, jolloin talo sijaitsi Seinäjoen varressa noin 250 metriä nykyiseltä paikaltaan. Talon kolmiomaiset päädyt on rakennettu talon siirron yhteydessä n. 1912.

Jaakko Erkinpoika Uppa on vanhin varmasti tunnettu Upan isäntä, joka otti isännyyden n. 1728. Jaakolla oli kolme tiedossa olevaa lasta Kerttu, Tuomas ja Jaakko.

Jaakko Jaakonpojan vaiheista ei tiedetä juuri mitään. Kerttu Jaakontytär avioitui Heikki Tuomaanpojan kanssa. Kerttu ja Heikki asettuivat Peräseinäjoen Liikaluomaan ja sieltä heidän lapsistaan Matti ja Anna muuttivat Isokyröön. Matista tuli Perttilän isäntä ja Annasta Lakarin emäntä. Marketta Heikintytär jäi hoitamaan miehensä kanssa Jalasjärven Liikalaa. Tuomas Jaakonpoika jatkoi Upan isäntänä.

Seinäjoella asunee vähiten tämän suvun edustajia, koska suurin osa Tuomas Jaakonpoika Upan lapsista perusti perheensä emäseurakuntaan Ilmajoelle. Heistä Erkki meni vävyisännäksi Latva-Nikkolaan, Liisa emännäksi Hyövältiin ja Valentin touhusi peräti kahdessa talossa, Rannassa ja Ilomäessä, sekä toimi kevarin pitäjänäkin. Henrik valmistui papiksi ja otti nimekseen Wegelius. Hän avioitui Peldanin tyttären kanssa ja vaimo sai perinnöksi Luhtaselan, johon jäi Henrikin ainut tästä aviosta eloon jäänyt lapsi Cristina. Jooseppi osti Kurikasta vararikkoon menneen Skytän. Jaakko sai vaimonsa Marian kautta isännyyden Ylistaron Marttalaan ja Johannes, joka myöskin valmistui papiksi, toimi kirkkoherrana Tyrväällä.

Seinäjoen kylään jäi Upan isännäksi vanhin poika Matti. Hänen poikansa Jaakon aikana talo jaettiin Ala- ja Yli-Uppaan. Ala-Uppaa isännöi Matti ja Yli-Uppaa taas isännöi Simon. Uppalan kartanon uusi emäntä Anu Luukko on Matti Ala-Upan jälkipolvia.

Sukujuhlassa kerrotaan talon ja suvun historiasta sekä perehdytään uusiin dna-tuloksiin, jotka valottavat uudella tavalla suvun historiaa. Menneitä aikoja henkivien Uppalan hirsiseinien suojissa maistellaan talon antimia ja tutustutaan uuteen nuoreen uppasukuiseen emäntään Anu Luukkoon.

Lisäksi tiedossa on musiikkiesityksiä ja vuosikokous. Koko päivän ajan voi tutustua sukugallerian näyttelyyn sekä päivittää tietojaan omasta sukuhaarastaan 100 000 henkilön sukutiedoston tietojen avulla.

Ilmoittautumiset 25.8. mennessä Pirjo Hynniselle puh. 0500-660302 tai pirjo.hynninen@netikka.fi tai maksamalla osallistumismaksun 25 euroa suoraan tilille 541901-287931 Seinäjoen Uppa-suku. Lisätietoja antaa Merja Riikonen, 045-265 8881, merja.riikonen@epshp.fi.

Sukututkimuspäivät Lapualla

04.03.2008 - Tule tutustumaan Uppa-seuraan 31. valtakunnallisille sukututkimuspäiville 7.-9.3.2008 Lapuan Vanhaan Paukkuun. Myynnissä uunituore Uppalaanen -lehti ja postikortteja entisaikojen arkitilanteista.

 

Tietoja Sukuraitilla

03.12.2007 - Atk-Palvelu Luhtasaaren Sukuraitilla on nähtävillä ja tarkistettavissa Upan vanhimpia polvia. Uppa-suku löytyy Pirjo Hynnisen laittamana 15.11.2007 numerokohdasta 8.

Korjauksia voi ilmoittaa Pirjo Hynniselle sähköpostitse Pirjo.Hynninen@netikka.fi, soittamalla numeroon 06-412 1153 tai lähettämällä postia osoitteeseen Honkakuja 6, 60100 Seinäjoki.

Tiedote 1.10.2007

Tasavallan presidentti on myöntänyt 15.6.2007 kotiseutuneuvoksen arvonimen sukuseuramme varapuheenjohtajalle Pekka Siltaselle. Seinäjoen Uppa-sukuseura oli mukana hakemassa arvonimeä. Onnittelemme Pekkaa!!

Tellervo Leinonen on valittu edustamaan Seinäjoen Uppa-sukuseuraa Wegelius-sukuseuran hallitukseen.

Tiedote 19.2.2007

Uppalaanen-lehti on ilmestynyt.

Uppa-sukuseura osallistui Seinäjoen sukututkimusmessuille 2007.

Uppa-sukuseuran uusi vaakuna julkaistiin Seinäjoen sukumessuilla

17.02.2007 - ”Kypsät, kullankeltaiset vehnäntähkät ruskean mullan maassa ovat valmiina vietäväksi riiheen puimista varten.”

Näin kauniisti kuvaa uutta Seinäjoen Uppa-suvun vaakunaa sen tekijä Steve Siltanen. Hän jatkaa:

”Takana tyrskii suomenlipun sininen Seinäjoki, joka on koko alueen valtaväylä ja alullepanija. Veden yläpuolella on ikivanha suomenkielinen kirja, kuvaamassa uppalaisten halua kouluttaa lapsiaan. Muhkea eepos on avattuna juuri siitä oikeasta kohdasta 1600-luvun alussa, jossa on Uppa-suvun alkupiste. Tumma taivaankatto suojelee joenvarren asukkaita ja samalla muistuttaa korkeammasta voimasta, jolta on haettu suuntaa ja apua aikojen alusta asti.”

Sukujuhla 17.6.2006

17.6.2006 - Upan Sukuseura vietti sukujuhlaa kauniissa kesäsäässä Seinäjoella.

Uppakööri viihdytti ja Mannisen Kirsti kohotti naisenergian määrän kuulijakunnassa huippuunsa kertoessaan pohjalaisen naisen monista rooleista persoonalliseen tapaansa. Puheenjohtajuudesta luopuva Pirjo Hynninen kiitti menneistä vuosista ja kertoi jatkavansa uppalaisten sukutietojen kerääjänä.

Iltapäivä huipentui vierailuun vanhan Uppalan idylliseen pihapiiriin.

Uppala kaupunkilaisten käyttöön

Julkaistu Etelä-Pohjanmaassa ja Ilkassa 9.10.2004

Vanhan Uppalan talon ja pihapiirin kohtalo on ollut esillä viime aikoina. Syyskuun alkupuolella nähtävänä ollut kaavaluonnos hämmästytti monia. Siinä ei mainittu lainkaan uutta kerrosalaa vaan vain vanhan kaavan kerrosala, joka on 4200 m2ka. Kerrostalojen kerroslukua ei myöskään mainittu. Nämä puuttuvat tiedot olivat julkisesti esillä vasta viime tiistain lehtijutussa. Ylisentien kulmaan tulee siis 4, 5 ja 6 kerroksiset kerrostalot. Lisää rakennusoikeutta tulee siis rutkasti.

Seinäjoen Uppa-sukuseura on jättänyt kaavasta lausunnon kaavoitusosastolle, jossa ilmoitamme toiveemme paikan säilymisestä sellaisenaan pihapiireineen. Talo- ja pihakokonaisuus on tuhoutumassa liian lähelle rakennettavan rivitalon, purettavien rakennusten ja korkeiden kerrostalojen takia. Toivomme kaupungilta toimia vanhan rakennuskannan säilyttämiseksi. Tässä olisi nyt näytön paikka.

Uppalan historia on pitkä ja komea. Upan talo oli Joupin jälkeen seuraava talo, joka silloisen Alaseinäjoen kylään perustettiin tämän hetkisten tietojen mukaan 1600-luvulla. Sen vaikutus Seinäjoen kehittymiseen oli merkittävä useiden vuosisatojen ajan. Suurin osa kantaseinäjokisista ja ilmajokisista kuuluu Upan sukuun, joten olisi hienoa, jos Uppalan miljöö säilytettäisiin kunnianosoituksena menneiden polvien työlle. Seinäjoella ei juurikaan ole vanhaa rakennuskantaa säilytetty. Kaupunkikuvassa tulisi kuitenkin säilyttää kerroksellisuutta, jolloin eri aikakaudet näkyvät tuoden kaupunkilaisille tunteen kuulumisesta johonkin ajalliseen jatkumoon, sukupolvien ketjuun.

Uppalan rakennuskokonaisuus on kaunis keidas keskellä kaupunkia ja sen tulisi säilyä kaupunkilaisten virkistyskäytössä vaikkapa kotiseututalona ja tai hääjuhlien näyttämönä. Uppalan läheisyydessä asuu ja tulee yhä enemmän asumaan aktiivisia ikääntyviä, rakennuskokonaisuus ja siihen liittyvä Wegeliuspuisto olla mukava kokoontumispaikka. Siellä voisi ruokailla, käyttää erilaisia terveyspalveluja, käydä Seniori-kuntosalilla tai yhteistyössä talossa toimivien suku- ja historiaseurojen kanssa kertoa menneistä ajoista nuoremmille sukupolville. Tutkimusten mukaan tulevaisuuden ikääntyvät ovat aktiivisia senioreita, jotka elävät pidempään ja terveempinä ja ovat valmiita maksamaan palveluista. Heidän tarpeisiinsa tulee Seinäjoen kaupunginkin vastata.

Uppala siis toimintaa täyteen kaupungin myötävaikutuksella!

Seinäjoen Uppa-sukuseura

puheenjohtaja Pirjo Hynninen

varapuheenjohtaja, sihteeri Merja Hedberg

Seinäjoen Upan talon vaiheita kirjoihin ja kansiin

15.06.2004

Seinäjoen Upan talon vaiheita kirjoihin ja kansiin

 - Seinäjoen Uppa-sukuseura tutkii Seinäjoen historiaa

Seinäjoen Uppa-sukuseuran uunituore rippikirjajulkaisu Uppa 1675-1846 kattaa ison palan Seinäjoen vanhimpiin taloihin kuuluneen Upan talon historiaa ja samalla silloisen Ilmajoen emäseurakunnan Alaseinäjoen elämänmenoa perheiden näkökulmasta. Julkaisussa seurataan tarkasti rippikirjamerkintöjen pohjalta Upan talon ja sen torppareiden elämänvaiheita. Tarina alkaa Jaakko Erkinpoika Upasta, joka vaimonsa Barbro Matintyttären kanssa isännöi yhtä Seinäjoen vanhimmista kantataloista. 1678 syyskäräjillä käsitellään talon siirtymistä heidän pojalleen Tuomas Jaakonpojalle.

Puhtaaksikirjoitettuja rippikirjoja täydentää tarinan muotoon kirjoitettu osa, joka selventää rippikirjojen antamaa informaatiota lukijalle. Mukana on myös muutamia Ilmajoen kirkkoherra Salomon Hanneliuksen hautapuheita 1700-luvun uppalaisista. Julkaisu on aarre sekä sukututkijoille että muuten alueen historiasta ja suvuista kiinnostuneille. Upan talosta lähtee monia silloisen Ilmajoen suurpitäjän sukuja maailmalle ja torpparien nimissä vilisee nykypäivänäkin tuttuja sukunimiä.

Vuonna 2003 perustettu Seinäjoen Uppa-sukuseura on keskittynyt Upan suvun ja siitä haarautuvien sukujen tutkimukseen. Työn alla on jo seuraava julkaisi, joka kattaa Upan talon vaiheita 1800-luvun lopulle saakka. Työ jatkuu Upan sukuun kuuluvien talojen historian selvittämisenä tulevina vuosina. Seuran tutkimusryhmä kerää sukuun kuuluvia henkilöitä ja seuran puheenjohtajan Pirjo Hynnisen tiedostoissa on jo 47 000 uppalaista. Häneltä voi kysyä lisätietoja suvusta ja tilata julkaisuja numerosta 06-4121153 tai sähköpostilla pirjo.hynninen@netikka.fi.

Seinäjoen Uppa-sukuseura on tyytyväinen tietoon, että vanha Uppala Vapaudentien varressa tullaan säilyttämään pihapiireineen kauniina muistona juuristamme ja toivottavasti myös historiastaan kiinnostuneiden kaupunkilaisten käytössä.

Upan rippikirjajulkaisu

1.6.2004 - Seuran sukututkimusryhmä sai valmiiksi Upan rippikirjajulkaisun

Upan sukuseura perustettu

29.04.2003

Oma seura Seinäjoen seudun suurimmalle suvulle

Upan sukuseura perustettiin Seinäjoella 31.3.2003. Perustamisasiakirjan allekirjoitus tapahtui pienellä joukolla ja varsinaista sukukokousta valmisteleva kaikille avoin kokous järjestetään 25.5.2003 klo 12.00 Seinäjoella Marttilan koulun tiloissa. Kaikki sukuun kuuluvat, aikuiset ja lapset, ovat tervetulleita mukaan kokoukseen ja myöhemmin seuran jäseniksi. Toivomme myös Upan suvun tutkijoita runsaasti mukaan kokoukseen. Internetsivuilla www.sukujutut.fi/sukuseuroja on nähtävillä tunnetuimpia sukunimiä, jotka kuuluvat Upan sukuun.

Upan sukuseura perustettiin luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta sukuun kuuluvien keskuudessa, keräämään ja kokoamaan tietoa suvun vaiheista ja tiedottamaan siitä suvun jäsenille. Upan sukuseuran toiminnan myötä tulevat kaikki Seinäjoen vanhimmat talot tunnetuiksi ja toiminta tulee valottamaan Seinäjoen lisäksi myös lähiseudun kehitystä ja historiaa, sillä Upan suvun jäseniä on ympäri pohjanmaata. Tutkijat selvittelevät tällä hetkellä  kiivaasti Upan suvun vaiheita ja lisää tutkijoita kaivataan työhön mukaan.

Alkuaan Upan eli Uppalan muinainen alue käsitti suuren osan nykyisen Seinäjoen keskustaa. Isännistä tiedämme, että Jaakko Erkinpoika asui taloaan jo v. 1629. Jaakkoa ennen lienee isäntänä ollut Tuomas Rasmuksenpoika. Jaakko Erkinpojan jälkeen tuli tilanomistajaksi Tuomas Jaakonpoika, joka yhdessä vaimonsa Kaarina Joosepintyttären kanssa lähetti kaksi poikaansa opintielle jo 1600-luvun lopulla. Pojat ottivat käyttöönsä Wegelius-nimen.

Jaakon muista lapsista tuli pääasiassa juurevia talonpoikia. Näihin aikoihin perustettiin paljon uudistiloja, joita Jaakonkin jälkeläiset olivat raivaamassa. 1800-luvun rauhan vuosina väestömäärä kasvoi ja sen seurauksena tilojen jälkeläiset joutuivat useimmiten torppareiksi ja itsellisiksi. Myöhemmin monesta Upan suvun torpasta lähdettiin myös paremman elämän perään Amerikkaan.

Haluamme nyt kunnioittaa Uppalan Jaakkoa sekä hänen vaimoaan ja vastaperustetun sukuseuran puitteissa kerätä, tallettaa ja julkaista Upan suvun perinnettä.